Crinoid's

Hommat hanskassa, hanskat hukassa

Wed, 01 Feb 2012 23:47:51 +0300

Eilisen masentavan lyhyen bloggauksen jälkeen on kirjoitettava vähän iloisempaan sävyyn :). Kerrotaan nyt sen verran vielä tuosta Ronjan tilanteesta, että erilaiset stressin aiheuttamat vaivat ovat hevosille hyvin tyypillisiä nykypäivänä. Kuten ihmisillekin hevosille stressiä aiheuttaa henkinen ja ruumiillinen kuormittuminen. Hyvin usein kuulee hevosista, jota ovat viettäneet koko elämänsä ratsastuskoululla tai kilpahevosista, joilla todetaan stressin aiheuttamia vaivoja, kuten nyt esimerkiksi mahahaava. Aroeläimenä hevonen on sopeutunut siihen, että se ruokailee 12-16 tuntia päivässä pikkuhiljaa. Suurin osa ruokkii hevosensa 3-4 kertaa päivässä ja mikäli hevosen maha on tyhjä useita tunteja sen erittämät hapot alkavat aiheuttaa tuhoa limakalvoilla. Ronja on elämästään 14 vuotta viettänyt ratsastuskoululla ja sillä oli jo minulle tullessaan välillä lanta löysää. Myyjä kuittasi tämän kuitenkin niin, ettei hevosen maha kestä säilöä. Vaivat pahenivat pikkuhiljaa, välillä oireet olivat poissa kokonaan. Kunnes syksyn mittaan huomattiin Ronjassa "outoa raukeutta". Se oli selvästi laihtunut kesän jäljiltä, mutta en ollut tästä huolissani, koska kesän hevoset viettivät kaiket päivät laitumella syöden, joten ajattelin laihtumisen johtuneen siitä kun vihreää ei ollutkaan aina turvan edessä mussuteltavana. Ei se liikaa laihtunut, pyöreä se on ollut koko ajan ja on yhä, mutta muuttui kuitenkin. Karva on koko ajan ollut kiiltävä ja hyväkuntoinen, mutta muuten sen ulkoisessa olemuksessa tapahtui selvästi muutoksia. Ripuli paheni syksyn aikana ja sain pestä Ronjaa joka päivä. Pikkuhiljaa se alkoi valkkaamaan heiniä ja sitten eräänä yönä jätti kaiken yösapuskansa syömättä (tästä onkin kerrottu lisää jo aiemmin). Tällä hetkellä Ronjan yleisvointi on ihan hyvä, se syö hyvin ja on pirteä, mutta mielestäni oireet alkoivat taas pikkuhiljaa paheta. Hain lisää Antepsinia siksi aikaa kunnes tilattu GastroGard tulee eläinlääkärille. Joku kyseli mitä Ronja tällä hetkellä syö. Palataan siis vielä siihen. (Hevoset tarhaavat ulkona päivittäin n. 10-14h.) Aamu: - 20ml Antepsinia - 5dl (kuivana mitattu) turvotettua Greenlinea - 1½ mittaa FiberPlexiä - vapaa heinä Päivä: - 20ml Antepsinia - vapaa heinä Ilta/yö: - 20ml Antepsinia - 3dl Greenlinea turvotettuna - 2-5 mittaa Psylliumia (- porkkanaa) - Kivennäistä/Eggersmann mineral bricksiä - vapaa heinä Vapaalle heinälle siirryttiin kun Ronja sai mahahaava diagnoosin. Psylliumin otin nyt uudelleen taas käyttöön (Johanna oli nähnyt Ronjan nuoleskelevan hiekkaa tarhassa), kun odotellaan GastroGardia ja kyselen sitten eläinlääkäriltä miten sen kanssa olisi hyvä jatkaa vai jätetäänkö pois toistaiseksi. Tässä nyt katsellaan miten käy, palataan tähän asiaan muutaman viikon kuluttua. Sagan takkuvaihe teettää töitä. Se on harjattava ja kammattava kunnolla vähintään joka toinen päivä. Huomenna Saga lähtee kasvattajalleen taas pesulle ja trimmiin viikonlopuksi. Nuoremman pojan synttäreitä vietellään viikonloppuna ja tiedossa siis melekosta menoa ja meininkiä =). Synttärit piti pitää jo viikkoa aiemmin, mutta oltiin nuorimmaisen kanssa kipeänä molemmat. Kovasti meillä jo viikonloppua odotellaan ja varsinkin tilaamaani dinotäytekakkua! Tilasin pojalle synttärilahjaksi Wii-pelin (Super Mario Galaxy), saapi nähdä koska se putoaa postilaatikkoon. Löysin netistä tuon pelin paljon halvemmalla mitä täältä Porista kaupoista saa, joten pakkohan se oli sitten tilata. Kovasti on kylymiä pakkasia lupailtu täksi viikoksi. Nyt mittari on siinä -20 asteen korvilla, huomenna pitäisi vielä kiristyä.. Pitänee laukata hevosia ottamaan sisälle vähän aikaisemmin, täällä kun on taas susihavaintojakin tehty vajaan 10 kilsan päässä meiltä.

Pompi eteenpäin kävelyn sijasta

Tue, 31 Jan 2012 22:11:59 +0300

Ei niin hyvillä mielin tässä. Ronjan oireet palasivat runsaan viikko sen jälkeen, kun Antepsin oli loppunut. Soittelin toiselle eläinlääkärille ja hän sanoi ettei Antepsin auta mahahaavaan, poistaa vain oireet siksi aikaa kun lääkettä annetaan. Annoin sitten 120 euron lääkkeet melkein turhaan, tosin saatiin sillä tamma taas entiselleen, ei sillä. Tilasin eläinlääkäriltä nyt kuukauden satsin GastroGardia (kuukauden satsi maksaa noin 600e), se kun sisältää omepratsolia, mikä on ainoa varsinainen lääke mahahaavaan. Tuo, että Antepsinin loputtua oireet palasivat tukee nyt kuitenkin mahahaava-diagnoosia. Mutta ei sulje pois sitä etteikö suolistossa voisi olla myös hiekkaa. Tänään Johanna tallilla olikin nähnyt Ronjan nuoleskelevan hiekkaa tarhassa. Kai tässä tulee väkisinkin eteen hevosen klinikalle raijaaminen ja tähystys. Se vaan pitää sisällään muutaman ongelman. Enyan juoksua ei vieläkään kuulu eikä näy. Luovutan! ;)

Kun et keksi sanoja,hymyile! :)

Mon, 16 Jan 2012 01:55:36 +0300

Tänään Ronja voi mielestäni oikein hyvin :). Eilen käytiin talutuslenkillä metsässä. Kiipeiltiin pikkuisen dyynejä ja mäkiä ylös ja alas. Tänään käveltiin kylänraitteja; jännitysmomentteina jääkiekkoa läimivä nuoriso, mies moottorisahan kanssa tien vieressä puita katkomassa, komea ruuna tarhassaan hirnumassa jne. Ohessa muutama kuva menneeltä viikolta Ronjasta ja maastoilumaisemistamme :).

Älä huoli, voi olla, ettei niin edes käy

Sun, 15 Jan 2012 01:19:50 +0300

Lähestulkoon elämäni stressaavin ja karmein viikko takana. Viime torstaina oli hevonen jättänyt kaiken yösapuskansa yöllä syömättä. Yöheiniin ei oltu edes koskettu ja kun aamulla sain viestin asiasta, soitin oitis eläinlääkärille joka sanoi ehkä pääsevänsä paikalle iltapäivällä. Koko päivän pelko perseessä pelkäsin ettei eläinlääkäri pääse paikalle, työpäivästä en muista mitään ja lähdin jo aiemmin töistäkin jotta olen tallilla paikalla kun eläinlääkäri tulee. Ronja tutkittiin läpikotaisin, siltä otettiin laajat verikokeet, tutkittiin suu, raspattiin pari pientä piikkiä hampaista, tutkittiin suoli niin pitkälle kuin käsi yltää, lantanäyte lähti myös matkaan. Suolistoäänet, keuhkot, sydän ym. kaikki olivat ok, vaikka Ronja on alkanut vähän myös yskiä pikkuhiljaa alkutalven aikana. Keuhkoista ei kuitenkaan kuulunut rahinoita eikä vinkunoita. Ulostetta oli suolessa heikonlaisesti, mutta se mitä oli, oli kosteaa, suoli toimii. Lantanäytteestä ei löytynyt taaskaan matoja eikä madonmunia. Heisimatolääkitys oli annettu tuplana muutama päivä ennen eläinlääkärin käyntiä. Ronja otti halukkaasti heinää eläinlääkärin paikalla ollessa ja söi sen hyvin. Eläinlääkärin mukaan Ronja ei vaikuta kipeältä ulkoisesti, oli rauhallinen ja kuumettakaan ei ollut. Ronja on herkkä tamma ja kuten aiemminkin olen kirjoitellut, se reagoi kaikkeen uuteen ja ihmeelliseen aina mahallaan. Uusi vuosi oli sille yhtä helvettiä, kun jostain syystä se pelkäsi paukkuja enemmän kuin koskaan, sonta lensi ja hevonen vapisi peloissaan karsinassaan. Radio huusi tallissa, mutta eihän se kaikkia paukujen ääniä peitä. Verikokeiden perusteella eläinlääkäri totesi pienen virustulehduksen, mikä ei kuitenkaan selitä syömättömyyttä. Suussa oli pienet haavat, mutta niidenkään ei kuulemma pitäisi aiheuttaa näin isoa reaktiota. Mahahaavaa eläinlääkäri epäili ja olin itsekin hakenut jo aiemmin viikolla Ronjalle mahahaavapotilaan ravinnelisää, koska olin itse vahvasti sitä mieltä että mahahaavasta voisi hyvinkin olla kyse. Hiekkaa on poistettu parin viikon kuurilla Psylliumia ennen madotusta. Hiekkaa ei olla todettu, mutta kaikenvaralle annoin tuon Psylliumin kuitenkin, koska tarhat ovat hiekkaiset ja lunta ja pakkasta on tänä talvena saatu odottaa. Kuulinkin, että tänä syksynä on hiekkaähkyjä ollut isosti enemmän kuin normaalisti syksyllä. Lääkitykseksi Ronja sai Antepsinia ja yskänlääkettä. Rentoa liikuntaa (ei saa hengästyä) muutama viikko hissuksiin ja ollaankin käppäilty suht rauhallisia lenkkejä talutellen rannalla ja metsissä. Nyt alkaa olla 10 päivää eläinlääkärin käynnistä ja olen juossut ympäri maakuntaa hakemassa tammalle lehtevää paaliheinää. Ronja päätti nimittäin ettei sitten syö mitään, jos ei tarjolla ole tarpeeksi lehtevää heinää. Nyt se kuitenkin on syönyt, mutta valikoiden ja olen alkanut totuttaa sitä säilöheinään koska sitä se söisi enemmän kuin mielellään. Pelkään kuitenkin ettei tuo säilöheinä sovi sen herkälle vatsalle.. Tällä hetkellä Ronja vaikuttaa olevan ihan ok. Ei ihan oma itsensä, mutta niin... ihan ok. Ei se ratsastuskunnossa ole, mutta kyllä pirteämpi ja paremman ja terveemmän "oloinen". Maanantaina olen taas yhteydessä eläinlääkäriimme, koska pitää kysellä miten tammaa jatkossa hoidetaan sekä on liuta kysymyksiä tuosta mahahaavapotilaan ruokinnastakin. Greenline Ronjalle uppoaa hyvin, samaten Fiberplex, porkkanat ja muut herkut sekä säilöheinä. Eilen käväisin hakemassa taas näyteläjän paaliheinää ja se ainakin tänään tuntui maistuvan. Joka yö tulee jännitettyä onko Ronja yön aikana syönyt yhtään mitään.. Mulle tämä kaikki on ollut kamalan stressaavaa. Yleensäkin otan lemmikin sairastumisen niin helvetin raskaasti, että tälläkin kerralla pelkäsin saavani sydänkohtauksen kaikista niistä valvotuista öistä, pelosta, surusta ja huolesta johtuen. Vieläkin on pieni stressi koko ajan päällä, mutta saapi nähdä..

Päivää sano, vaikkoli yäsyjän

Tue, 03 Jan 2012 23:21:00 +0300

Ei ole oikein ollut aikaa eikä haluakaan kirjoitella pitkään aikaan, vaikka kaikenlaista onkin tapahtunut. Jatkuvastihan sitä on tapahtumaa kun on perhe, yhdeksän koiraa, hevonen, kanipariskunta ja kaikki "maallinen mammona" päälle :D. Muutaman kerran availin bloggerin, mutta en jaksanut alkua pidemmälle. Enyan juoksua odotellaan yhä, Becks nostelee kinttua sisälle (prkl!) ja ulvoo Enyan perään, joten eiköhän se juoksu sieltä tule kuukauden sisään. Koirat ovat olleet intoa piukassa lumien tultua ja on ollut niin kiva katsella niitä kirmaamassa ja leikkimässä yhdessä. Tänään jo sitten satoikin vettä eli oikein pari päivää saatiin nauttia lumesta. Huomenna on taas luvassa myrskytuulta ja vesisadetta. 500-litrainen akvaario tuli hankittua kolmanneksi akvaarioksi tuossa joulukuun alussa. Pojan synttärihässäkän sekä joulun ja uuden vuoden-bileiden takia on tuo akvaarion pystytys vasta alkutekijöissään. Sinikirjoahvenet kutevat ahkerasti, mutta lehtikalat lopettivat kutuhommat kun akvaarioon hommattiin pari käärmekalaa. Lupasin pojille synttärilahjaksi pienen akvaarion, johon otetaan sukarapuja. Katsotaan josko sopiva löytyisi jossain kohtaa :). Becks kävi uusintalonkkakuvilla joulukuun alussa ja lonkat olivatkin selvästi tiivistyneet. Eläinlääkärin mukaan hyvinkin B/A-tasoa ja prkl C/C:nä tulivat taas takaisin kennelliitosta. Heh. Kyllä kannatti! ;) Hevosen persiin kanssa on tahittu koko syksy ja talvi. Ronja reagoi kaikkeen outoon mahallaan ja uusi vuosi oli sille yhtä helvettiä. Se pelkäsi raketteja tuhottomasti; vapisi ja sonti löysää ulostetta usein. Nyt se on alkanut aamuisi yskimään tallissa, joten pidennettiin ulkonaoloaikaa nyt mahdollisimman pitkälle ja siirryn pelkkään turvekuivikkeisiin. Tamman persus on ollut aikas hyvä taas jo muutaman päivän ja pesuja ei ole tarvittu. Eläinlääkäriin olin yhteydessä maanantaina ja kaikki tässä kohtaa ihan ok. Viikonloppuna olisi tarkoitus lähteä uutta maastolenkkiä katsastamaan, innolla taas jo odotan :). Saga lähtee ensi viikon torstaina taas kasvattajalleen pesulle, trimmaukseen sekä rokotuksille. René täytti 14 vuotta uuden vuoden aattona ja onkin tässä mietitty leikkisästi, että onkohan Renén ikä laskettu kuitenkin väärin; niin pirteä ja leikkisä äijä se vielä on :). Sasakin voi hyvin, ruoka maittaa ja vielä se ulkonakin jaksaa hyvin köpötellä.. Ihania nämä vanhuskoirat! <3

Matalissa vesissä ne kanakkin kussee

Sun, 20 Nov 2011 00:29:53 +0300

Talo hiljeni taas illan tullen ja katselen tässä Kenraali Panchoa ja nauran äijien juttuja :). Tänään Sami oli lupautunut menemään työkaverilleen tekemään aamusella jotain sähköhommia ja mulla oli sitten aikaa poikien kanssa kotosalla. Siivoilin oikein urakalla ja peseskelin läjän poikien ulkoilutamineita. Kun Sami kotiutui, siivoiltiin tuo isompi akvaario. Siellä tällä hetkellä kaksi lehtikalapariskuntaa vahtii kiivaasti kutuaan, joten vähän "pelotti" laittaa käsiä veteen :). Lappo sai välillä sellaista kyytiä lehtikalarouvalta, ettei tehnyt mieli käsiä tunkea lähelle ollenkaan. Lehtarien hyökkäykset eivät ehkä kovin pahalta käsissä tunnu, mutta noilla kongoilla on . Tuo isoin koiras on jotakuinkin 12cm ja hampaat kuin piraijalla. Se hyppää katkarapumössöäkin syömään sormista monen sentin päähän ylös vedenpinnasta. Koskahan se nappaa meikäläistä sormesta :). Isomman akvan vesi on nyt melkoisen sameaa kun nostelin kaikki kannot ylös, jotta sain imuroitua pohjasta paskat kunnolla ja muuttelin vähän sisustusta. Koitan pikkuhiljaa tehdä tuosta lehtareille kivan luonnollisia oloja mukailevan kodin. Turveuute tekee myös vedestä sameahkoa, samaten tuo iso kanto päästää vielä väriä veteen. Koirien kanssa on touhut jääneet vähemmälle ulkoiluja lukuunottamatta. Kuraisista koirista ei oikein ole uusia kuviakaan tullut otettua. Becks lähtee yhteen näyttelyyn Viroon koht'sillee ja on (ylläri ylläri) melkein kalju. Eilen oltiin alaosaston hallitus-porukalla juhlistamassa pikkujoulua syömällä Ravintola Satakunnassa hyvää jouluruokaa. Oli oikein kiva ilta! Sen jälkeen poikettiin vielä perheen kesken pikaisesti mummulla pikkujouluissa ja sielläkin meno oli vallan mukavaa ja sukua oli paljon liikkellä. Tänään iltasella alkoi pakastaa (toinen kerta tänä syksynä)! Toivottavasti pikku pakkasia riittäisi keväälle asti (päästäisiin näistä kurakeleistä jo vihdoin!). Tulisipa vielä sentti tai pari lunta, niin avot! Huomenna päivällä lähdetään heppoja traanailemaan hiekkadyyneille merenrantaan kaverin kanssa. Katsotaan josko sieltä tarttuisi kameraan muutama kuva!

Nuori Ruotsalainen hurmurimme

Fri, 11 Nov 2011 22:37:37 +0300

Laitetaas muutamia kuvia loppukesältä ja syksyltä meitin yhteisomistuspojasta Rossista (INT CH DK CH WW-10 NW-10 NUCH Shep's Gonzales Que Guapo x NV-05 NO UCH Takanja's Fearless In Blue) Rossin lempparipaikka Sannan luona oli loppukesästä makailla auton peräkärryssä :). Kuva on otettu elokuussa 2011. Kuvat Sanna Kinnunen. Syyskuussa oltiin pentunäyttelyssä ja täysin kalju Rossikin pääsi reissuun mukaan. Kuvailtiin sitä sitten kuitenkin muutaman otoksen verran. Alkaa se turkkikin sieltä vihdoin kasvaa takaisin! Kuvat otettu 11.11.2011.

Kuvia

Thu, 03 Nov 2011 00:29:58 +0300

Muutama kuvapläjäys menneeltä viikonlopulta. Ensin Becksin ja Veeran 8kk näteistä pennuista kuvat, jotta voitte tekin ihailla :). Kuvat Linda Lehtiheimo. Seuraavassa kuvassa Mocca ja äiskänsä Himmu Seinäjoen näyttelyn jälkeen. Kuva Sanna Kinnunen.

Ehtoolla laiskat virkoo, rutilaiskat lauantaina

Sun, 30 Oct 2011 20:47:44 +0300

Pikkuakvan huoltopäivä; pohja lapottiin ja vettä vaihdettiin kolmannes. Isomman akvaarion vuoro on alkuviikosta. Siellä lehtikalat juuri eilen kutivat, kun saavuttiin koiranäyttelyreissulta kotiin enkä oikein tiedä mitä kutu mahtaa tykätä vedenvaihdosta. Ei sillä että haluaisimme lehtarivauvoja, mutta mutta... :). Oheisessa videossa näkyy kuteva pariskunta ja muutama linssilude:
Se on syysloma lusittu. Pidin talviloman poikien ollessa koulusta syyslomalla ja se vierähti lähestulkoon kokonaan sairastellessa. Yli kolme viikkoa ollaan jo yskitty, räitty, sairasteltu korvatulehduksia ja silmätulehduksia, nuorin poika sai allergisen reaktion antibiootista ja käytiin tarkistuttamassa pirtsakka poika sitten lääkärillä eräänä yönä keskiyön tienoilla. Antamani antihistamiini kuitenkin toimi ja päästyämme vijdoin lääkärin juttusille, ei ihossa ollut enää jälkeäkään ihottumasta (kiitos nuorimmalle siskolle kyydistä ja hullunhauskasta seurasta päivystävällä :)). Pojilla on ollut korvatulehdus tätä ennen vain yhden kerran. Jasonilla särki korva yhden yön, mutta särky oli aamulla jo tiessään. Nuorimmainen sai välikorvantulehdukseen tuon antibioottikuurin, joka sitten ilmeisesti aiheutti sen allergisen reaktion. Itselläni on toinen antibioottikuuri menossa korvatulehdukseen, yskä ei ota loppuakseen ja ketutus on aikamoinen. Huomenna täytyisi jaksaa aamulla lähteä kiikuttamaan kävellen poikia kouluun ja lähteä töihin. Kurkku on yhä kuin santapaperia ja puolen suuta sattuu kun nielee... suorastaan vituttaa. Eilen oltiin Seinäjoella KV-koiranäyttelyssä Becksin ja Hollyn kera. Sanna toi myös kasvattinsa ja yhteisomistuskoiramme Moccan näyttelyyn (Sanna oli meinannut jättää jätkän kotiin, koska se on kalju :)). Näyttelyssä oli myös muutama Hollyn sisaruksista ja Becksin kaksi lapsukaista (laittelen näistä kuvia heti kun kolahtavat sähköpostiini!). Tässä jotain tuloksia eiliseltä: Mocca ROP, SERT, CACIB ja VSP äitinsä (myös Hollyn äiti) Himmu Becks AVO ERI4 Arvostelu "3,5 years, well proportioned, good head lines, stop acceptable, complete scissor bite, good eyes, well set & carried ears, good neck, good angulation, good breast, good tailset, good coat structure, in movement tackling behind, tail too gay." Holly JUN EH Arvostelu: "9 months, typical female, good head lines, stop slightly perceptible, good neck, weak back, good angulations, cow-hocked, good tailset, good scissor bite, tends to go out in elbows."

Mikä ristus ny o, ku ei aharista

Fri, 07 Oct 2011 23:58:58 +0300

Aika hyvillä mielin tässä. Alkaa vihdoin tauti taittua onneksi :). Näin kipeänä en olekkaan ollut aikoihin muistaakseni. Lakkasin mittaamasta kuumetta, kun 38,5 astetta ylittyi edellisyönä. Jonas on myös jotakuinkin terve, samassa räkätaudissa oltiin ja kyllä se vaan niin on, että lapsi paranee selvästi nopeammin. Näin vanhana kääkkänä ei enää jaksa yhtään mitään siinä vaiheessa kun kuumemittari alkaa lähennellä 38°C.

Olen ollut Sasa-mammasta vähän huolissani, kun sille ei oikein ruoka ole maittanut. Sillä on selvästi ollut nälkä, mutta ei vaan syö tuota Royalin Renalia (munuaisten vajaatoimintaa sairastaville tehty erikoissapuska). Olen kyllä jo aiemmin lueskellut tuosta sairaudesta ja näistä erikoisruoista ja huomannut että aika monella koiralla on vaikeuksia syödä teollisia ruokia josta on "kaikki herkullinen" pois. Tänään kuitenkin keitin Sasalle riisiä ja kalaa ja hyvin upposi iso kupillinen ruokaa ja vielä Renalit ja Thyroxinit siellä joukossa. Soittelin eläinlääkärillekysyäkseni ohjeita munuaisten vajaatoimintaa sairastavien koirien ruokintaan. Lähinnä olisin kiinnostunut tekemään sapuskat itse, jotta saataisiin mamman ruokiin jotain makuakin. Olin niin hämmästynyt lueskellessani netistä jos jonkinlaista eläinlääkäriltä saatua ohjetta joista osa kumosi toisensa. Minkäänlaista faktatietoa en saanut puhelimitsekaan! Periaate kuitenkin kai on se, että hiilareita lisää, protskut ja fosfori alas, valkuainen oltava hyvälaatuista ja siis hyvin sulavaa. Siinäpä sitä sitten mietit, että mitä sitä oikein koiralleen syöttäisi. Punainen liha on täysin kielletty, mutta kuitenkin myös barffilla voidaan "munuaiskoiraa" ruokkia ja erään eläinlääkäriaseman ruokintaohjeissa on liha isossa osassa. Olen ihan pihalla! :) Pääasia, että mamma nyt saa syödäkseen ruokaa mikä maittaa ja on tuo kala kai kevyemmästä päästä. Mielummin kuitenkin syötän sille tässä iässä sitä mitä se syö enkä tunge kuppiin pelkkää nappulaa joka sille ei kelpaa. Pakko tässä kohtaa yhtyä yhden ystäväni sanoihin "yksi hyvä päivä on parempi kuin 10 huonoa". Annetaan mamman nauttia sapuskasta ja elämästä niin kauan kun se voi hyvin =). Ensi viikolla koitan keksiä mihin soitella tuosta ruokavaliosta.. haluaisin niin sitä faktatietoa jostain! Kontrolliverikokeisiin ollaan Sasan kanssa myös menossa.

Sagan juoksu alkaa olla ohi, Terillä on parhaillaan parhaat päivät. Dustin ei oikein syö ja eilen aamulla kiikuttelinkin sille ruokakuppia sen perässä pitkin pihaa yrittäen saada sen syömään. Sain sen sitten kädestä syömään aamuruokansa lähestulkoon nappulan kerrallaan :D. Tänä aamuna en jaksanut tuohon alkaa ja äijälle kelpasikin aamuruoka vasta päivällä. Iltaruoka upposi ihan hyvin alas. Enya ilmeisesti on lähdössä näiden narttujen "perään juoksemaan", koska Dustin ei jätä Enyaa rauhaan hetkeksikään. "Erämaan kutsua" saa kuunnella päivittäin, kun jätkät vetävät yhdessä ulvontakonserttia naisten perään.. Terin lonkkakuvausta olen miettinyt ja voi olla, että kuvailen sen tässä vielä tämän vuoden aikana. Saapi nähdä olenko oikeassa, että sen oikea lonkka on sökö. Näyttelyyn ei Teriä ainakaan toistaiseksi voi viedä luonteen takia, onhan se hieman reipastunut tässä vuoden aikana, mutta en halua sitä stressata liiaksi tietäessäni millainen se luonteeltaan on. Annetaan tytölle vielä aikaa, se on niin nuori :). Meille kotiutui alkuviikosta n. 220 litrainen akvaario, joka on nyt ollut viikon ajan kohta kypsymässä. Tänään meille tuli 425 litrainen allas, jota tuossa himppasen ehdin rassata kuntoon, mutta ei saatu vielä tänään sitä kypsymään. Allas on kaappinsa päällä keskellä olohuoneen lattiaa tällä hetkellä! Joudumme mitä ilmeisimmin vähentämään olohuoneestamme istumapaikkoja, jotta saadaan altaat paikoilleen. Istuskellaan sitten koirien seassa lattialla! :D Akvaariokaloja minulla oli ekan kerran jo ala-aste iässä. Silloin meillä oli pienehkö allas miljoonakaloineen sekä noin 75 litrainen seka-akvaario. Muuttaessani kotikotoa meille ostettiin noin 100l akvaario ja sen jälkeen monta vuotta meni pelkästään haaveillessa uudesta ja isommasta altaasta. Nyt niitä sitten vihdoinkin on ja jopa kaksin kappalein :). Mies ja serkun perhe ovat auttaneet minua alkuun altaiden kanssa, joten heille iso kiitos kärsivällisyydestä ja avusta. Myös paljon apua ja vinkkejä on saatu tuon uuden altaan entiseltä omistajalta, iso kiitos myös hänelle! Puhelin pirisee varmasti vielä moneen kertaan ;). Lapset ovat akvaarioista tosi innoissaan ja odottavat kovasti kaloja. Toinen haluaisi mustekalan akvaarioon ja toinen pienen hain.. Itselläni on suunnitelmissa tuohon isompaan malawi-setti, mutta mies ei siitä oikein innostunut. Saapi nähdä, kun akvat on kypsytelty millaista kalastoa niihin sitten loppujen lopuksi kertyy.. Akvaarion sisustus ei vielä ole valmis ja 220 litraisessa (kuvassa) pöhisee tällä hetkellä Eheim aquaball (kypsytetty suodatin), Eheimin vanhempi sisäsuodatin (tuntuu olevan aika tehokas! Tarkempaa mallia en tiedä, mutta hyvin toimii. Kiitos Jani & Kaisa! :)) sekä tänään vihdoin toimintaan saatu Eheim 2213 ulkosuodatin kypsymässä. Akva ei ole täynnä vettä, koska joudumme huomenna siirtämään akvaarion väljemmille vesille, jonka jälkeen lisään vettä, vedenparannusaineen ja kypsyttely jatkukoon :).

Älkää antako pään kasvaa hattua isommaksi!

Tue, 27 Sep 2011 21:32:21 +0300

Sasan leikkaushaava on parantunut hienosti. Jäljellä on enää pienen pieni viilto ihossa. Haava saa olla rauhassa vielä viikon verran ja sitten on vuorossa mamman turkinlaitto ja pesu. Viime viikonloppuna sain Dustinin vihdoin siistittyä ja nyt on koko katras käyty läpi. Villakoirat ovat seuraavaksi vuorossa; vanha pappa René täytyy pestä ja trimmata ja Saga menee sitten juoksujen loputtua kasvattajalleen trimmiin. Urokset ovat hulluna Sagan perään tietysti, vielä ei kiljuta mutta niiaillaan ja vikistään kiitettävällä tohinalla! Enya ilmeisesti tekee juoksut myös parin kuukauden sisään, on sellaisia merkkejä ilmassa ollut jo parisen viikkoa.

Miehen tekemät pihaportit on tänään maalaamossa maalattavana ja muutenkin kunnossa. Vielä tarvitaan kaivinkone kertaalleen käymään, jotta saadaan nuo portin "perustukset" maahan ja sitten avot. Tarvitsee vaan vielä kyhätä pari porttia lisää, kun tehtiin tontille kolme sisäänkäyntiä. Luultavasti ensialkuun niihin tehdään ihan puiset portit ennen talven tuloa. Tuohon miehen tekemään porttiin halusin colliesilhuetit. Kovin isoja ei voinut laittaa, koska painoa porteille olisi tullut tuplaten, joten päädyttiin vähän erilaiseen ratkaisuun kuin alkuperäisesti toiveeni oli. Rionkuvasta piirtelin tietokoneella silhuetin ja suurensin tarpeeksi isoksi. Mies sitten teki neljä silhuettia tuon piirrustuksen mukaisesti. Jos jostain löydän nuo alkuperäiset piirrustukset, voisin ne jopa tähän tunkea teidän ihmeteltäväksenne :). Tässä piirtelemäni suunnitelma, jonka lykkäsin miehelle käteen:

Otettiin miehen kanssa Dustinista kuvia muutama päivä sitten. Niitä on nähtävillä Dustinin galleriassa.

Mitä tummempi taivas, sitä kirkkaammat tähdet

Sat, 17 Sep 2011 21:53:18 +0300

Tällä viikolla käytiin vanhuskoirien Renén ja Sasan kanssa eläinlääkärillä puolivuotistarkastuksessa. Minulla on tapana ottaa aina välillä vanhukset mukaan eläinlääkärille tsekattavaksi samalla kun vien muita rokotuksille tai jos muista syistä käyn visiitillä vastaanotolla. Tällä kertaa Teri rokotettiin ulko-ovella pikaisesti. Terin luonteen takia en halua sitä stressata enempää kuin on tarpeen. Renéltä kuuluu yhä pieni sivuääni, mutta vieläkään ei tarvita lääkitystä, eikä René oireillutkaan ole. Vielä se jaksaa leikkiä ja riehua muiden kanssa ja ikää tulee mittariin pian 14 vuotta :).

Sasalta putsattiin hampaat ja samalla kun se rauhoitettiin putsausta varten pyysin eläinlääkärin leikkaamaan Sasan pyllyn päältä patin, joka oli alkanut vaivata mammaa. Ensin se oli harmiton tulehtunut rauhanen, jota en oikein kunnolla saanut paranemaan ja kuivumaan. Kerran aiemmin patti hoitui antibiootilla, mutta alkoi sitten vaivata ja Sasan sitä nuoltua patti puhkesi, joten ainut vaihtoehto oli patin poistaminen. Sasan sydän on kunnossa ja rauhoituksesta herääminen kävi mutkattomasti. Naureskelin tiskin takana Sasaa, kun se oli heräilemässä. Huomasin sen alkavan liikkua ja juttelin sille muutaman sanan. Siitä paikasta se poukkasi pystyyn, heilutti häntäänsä ja kallisteli päätään katsellen söpöillä nappisilmillään minua tiskin taakse :). On ilo omistaa hyväkuntoisia vanhuskoiria, ne ovat niin spesiaaleja ja helppoja joka suhteessa.

Tänään olimme pentunäyttelyssä kepon kanssa Turussa ja Holly tuli luokassaan toiseksi saaden KP:n. Olin sijoituksesta tuomarin kanssa samaa mieltä, parempi voitti! :) Holly esiintyi taas mukavasti, sen kanssa on ilo olla kehässä. Illalla pidettiin "koppitreenit" tallilla hepojen kanssa, eli kokeiltiin miten ne menevät kuljetuskoppiin. Minulla ja suloisella tammallani on vielä vähän treenaamista, mutta Samin ottamien kuvien perusteella ilmeistäni ja asennoistani päätellen yritystä ei tänäänkään puuttunut! :D Tallin jälkeen iltasella ehdittiin vihdoin mummun luo pieniin sukujuhliin. Tarjolla oli hyvää ruokaa ja paljon iloisia ihmisiä sekä oikein mukavaa tunnelmaa sukulaisporukalla :)

Pihatöissä ei olla edetty hetkeen yhtään. On oltu kipeänä ja sadepäivinä nyt ei vaan ulkohommat ole kiinnostanut. Huomenna olisi tarkotus tehdä jotain pientä etupihalla.. josko se saataisiin vihdoin syyskuntoon odottamaan talventuloa ja kevättä, jolloin istutellaan köynnökset. Tänään joukko Enyan JM-lapsia oli Turussa luonnetestissä ja jännitin tuloksia koko päivän. Puhelimeni jostain syystä mykäksi aamulla, joten näin tulokset vasta myöhään illalla kotiin palattuamme. On hienoa, että Enyan lapsosistakin on nyt useampi testattu!

Toivon huomiseksi upeaa syyspäivää, sillä olen menossa mätsärituomariksi. Iltasella on tiedossa lisää koppitreeniä hevosten kanssa ja ehkä ratsastustakin. Nyt on aika unien.. :).

Fair winds..

Mon, 05 Sep 2011 00:28:10 +0300

Katselen tässä sivusilmällä taas Hercule Poirotia. Tällä kertaa jaksoa Mrs McGinty is Dead. Alkusyksy on kulunut lähinnä pihahommia tehden. Ratsastustakin on tullut treenattua oikein opettajan johdolla, kun kaverini lupautui vetämään minulle muutamia treenejä. Kivaa on ollut ja kroppa on reenistä kipeä päästä varpaisiin.. koko ranka on tälläkin hetkellä aivan jäykkä ja turta :). Pergolaportti on saatu valmiiksi yömyöhällä silmät ristissä tuhertaen ja etupihakin etenee pikkuhiljaa. Pojat olivat viime viikolla kipeinä ja luulen ettei Jonas pääse vielä huomennakaan kouluun, sen verran on pojassa vielä lämpöä. Tänä iltana saatiin pystytettyä säleiköt takapihalle, joten seuraavaksi pitäisi lähteä hankkimaan köynnöksiä sekä tuohon säleikköön että pergolaporttiin. En malta odotella kevääseen, joten toivon taimien vielä juurtuvan ja lähtevän kasvuun kevään tullen. Tämä väsättiin tänään iltasella miehen kanssa. Tuosta muurilta kaivettiin pois muutama kartiovalkokuusi ja sinilaakakataja ja tuohon säleikköön tulee sitä koristamaan ja näkösuojaa antamaan kärhö ja villiviini.

Vielä on muutama havulajike istuttamatta ja kasvien juurelle katekangas ja hake laittamatta, mutta sitten alkaakin olla työ loppusuoralla. Huomenna on vuorossa tukkien sahailua pölleiksi ja niiden kantelemista tuonne peräpihalle.. Voi selkäparkaani! :)

Surullisiakin uutisia alkusyksyyn on mahtunut. Ensin "tallikoira" basset Arttu nukkui pois viikko sitten ja tänään kuulin toisen suru-uutisen, kun sain viestin että ensimmäinen toyvillakoira johon koskaan olen tutustunut, pieni ja pippurinen Iisa oli tänään nukkunut pois. Tapasin Iisan ensimmäisen kerran vuonna 1997 ja ilokseni sain pitkän ajan jälkeen tavata Iisan vielä muutama kuukausi sitten, jolloin se oli vieläkin yhtä pippurinen ja iloinen viipottaja kuin nuorempanakin. Lämmin osanottoni molempien edesmenneiden koirien kotiväelle :(.

Oikotie matkan mutkistaa

Sat, 27 Aug 2011 10:02:00 +0300

Viime sunnuntaina oli paljon mutkia matkassa kun ajelimme pentunäyttelyyn Hollyn ja kepon kera. Välillä ei naurattanut tippaakaan ja välillä meinattiin tukehtua nauruun kepon kanssa matkaa tehdessämme. Perille kuitenkin päästiin ja leppoisissa tunnelmissa näyteltiin. Hollyn kanssa oli ilo olla ekaa kertaa kehässä, tyttö liikkui ja esiintyi kiltisti. Siihen nähden, että se oli ennen tuota näytelmää ollut taluttimessa 3 tai 4 kertaa ja yhtäkään kertaa sen kanssa ei kehää oltu kierretty, näyttely meni yli odotusten. Holly ylsi ROP-pennuksi asti ollen myös RYP3.. Hienoa pikku Hollyni! :) Rossi on vihdoin ilmestynyt koiranettiin ja näemmä viime yönä lonkka- ja kyynärtuloksetkin!

Oikotie matkan mutkistaa

Sat, 27 Aug 2011 10:01:20 +0300

Nokia

Sat, 20 Aug 2011 22:01:59 +0300

Dustinin Eestin valionarvo on vihdoin vahvistettu ja löytyy nyt myös kennelliiton jalostustietokannasta. Rossin lonkkatulokset sain kysymällä, mutta rekisteröinti näköjään ottaa aikaa reippaasti tällä hetkellä, joten vieläkään ei näy Rossia koiranetissä. Tänään oltiin Nokialla näyttelyssä kaljun Becksin kanssa ja tulokseen olenkin ihan tyytyväinen. Becks on valmis varmasti vasta joskus viisi vuotiaana, niin hitaasti se kehittyy. Oli kiva lähteä näyttelyyn, kun sain puhuttua taas kepon mukaani 8).

Tässä Becksin arvostelu tältä päivältä. Tuomari Dina Korna, Viro. Masculine male of good size. Strong bones. Well developed body. Little bit long loin, otherwise correct topline. Correct angulation. Nice head and expression. Movement ok. Good structure of coat. Good temperament. AVO ERI2 SA PU2 va-SERT Jos jotain inhoan, niin aikaisia aamuherätyksiä. Ennen kello kymmentä ei saisi tapahtua yhtään mitään :D. Huomenna herätään taas aikasiin ja suunnataan kepon kanssa taas näyteltiin. Tällä kertaa pentunäyttelyyn Hollyn kanssa.

Vaappuu, vaan ei uppoa

Sun, 14 Aug 2011 23:14:42 +0300

Olen suuri Hercule Poirot ja Agatha Christie fani. Katselen tässä samalla After the Funeral- jaksoa netin välityksellä. Olen lukenut jokaisen Aganthan opuksen jonka käsiini olen saanut, mutta tykkään katsella myös telkkarijaksoja. Kävi tuossa selväksi, että kaikki koirat olisi pitänyt totuttaa uuteen piha-aitaan valoisaan aikaan, sillä törmäilyjä tuli kiitettävän paljon ainakin Enyan ja Dustinin taholta edellisiltana, kun eivät nähneet aitaa pimeässä kirmatessaan. Haavereilta vältyttiin, mutta yksi kohta aitaverkosta kaipaa vähän kohennusta Juna-Dustinin törmättyä siihen täyttä vauhtia :D. Kipeän jalan takia oli pakko jättää lauantaiksi suunniteltu Heureka- ja Seawolrd-reissu tekemättä. En pysty olemaan kipeän jalan päällä montaa tuntia ja tuntuu ettei jalka ole yhtään parantunut viikonlopun aikana.. päinvastoin on pahemmin kipeä. Mustelma alkaa laskea, mutta haava vaikuttaa aika punakalta ja kipeältä ja vuotaa myös jotain. Toivottavasti se tästä nyt tokenee, sillä ensi viikonloppuna on kaksi näyttelyreissua ja pitäisi pystyä kirmaamaan kehässä täyttä häkää. Kipeästä jalasta huolimatta olen pysynyt sentään viikonlopun aikana jotain tekemään. Enimmäkseen on tullut katseltua miehen hommia ja olen toiminut pomona 8). Siivosin hissuksiin "koirahuoneen" lattiasta kattoon ja mies kärräsi toisen koirien nahkasohvista ulos. Uusi sohva odottaa jo alakerran aulatilassa. Siivosin myös kanien tilat ja hevosen karsinan seinätkin tulivat vihdoin pestyksi. Ronjan märät pierut jatkuvat taas, eikä mitään järjellistä selitystä niille ole. Eli hevosen persiitä ja häntäjouhia tulee pestyä päivittäin hevongaggasta. Kyselin Ronjan ratsastuskouluaikoina tunteneelta henkilöltä asiasta ja vaiva oli kuulemma Ronjalla jo aiemmin. Saapi nähdä mitä syksy tuo tullessaan kun laitumella ei enää ole syötävää.. Olimme jo ostamassa pakastinta alakertaan koirien lihoja varten. Meillä kun on yläkerrassa vain kaappipakastin ja se on tiloiltaan kovin pieni. Saatiin kuitenkin tädiltäni vajaa 200l arkkupakastin ja se on varsin passeli koirien lihoja ja muita koirien pakasteita varten. Nyt on keskityttävä Poirottiin! :)

Hyvää yritetähän mutta primaa pakkaa tulemahan

Fri, 12 Aug 2011 22:13:20 +0300

Teloin edellispäivänä jalkani lähtiessäni töihin. Oletin ensin, ettei käynyt pahemmin mutta nyt on jalkapöydässä haava ja jalka mustansininen ja turvonnut. Kengistä vain venahtanut vanha harmaa kumikenkä menee jalkaan. Eilen kävin ottamassa jäykkäkouristusrokotteen terkkarilla. Kai sen on hyvä olla voimassa, kun näiden elukoiden kanssa touhuan ja kaikkea sattuu ja tapahtuu. Vihdoin ja viimein koko piha saatiin aidattua! Melkein tuli tippa linssiin meitin vanhan Sasan puolesta, kun se nyt saa toteuttaa itseään oikein kunnolla tuolla pihamaalla. Sitä kun ei oikein irti yksinään ole voinut pihaan jättää, vaikka tontin rajat tunteekin. Siellä se paineli vanha mamma tänään muutamia tunteja ja meni sitten itsekseen omalle sohvalleen nukkumaan, kun sai ulkoilusta tarpeekseen :). Vielä on portit tekemättä, mutta väliaikaiset portit saavat hetken aikaa toimia korvikkeena. Etupiha edistyy kovin hitaasti, kun saadaan taas odottaa sitä punaista sepeliä ensi viikkoon. Huomenna (mikäli jalka jo kestää rääkkiä) ajattelin tehdä etupihan istutusalueita kuntoon ja mies ilmeisesti laatoittaa etuovelle vievän väylän ja alkaa tehdä pergolaporttia, johon istuttelen sitten köynnökset jahka ne kaupasta haen. Eli touhua riittää. Kuvia en vielä arvaa laittaa, mutta ehkä sitten kun on enemmän saatu etupihalla aikaiseksi :). Ensi keväällekin on jo seuraavat suunnitelmia tehty, eli terassin rakentaminen tuonne takapihalle on edessä ja mies havittelee taas kasvihuonetta.. Vielä on maalausurakkaakin tälle syksylle tiedossa ja talvella sitten tapetoidaan olohuone ja muuten löysäillään kunnolla! Pelastettiin Sergei-pupun henki jo toistamiseenkin. Se sai aika pian ekan suolitukoksen jälkeen myös toisen. Huomasin taas yhtenä iltana ettei se syö ja istuksi vaan vessalaatikossa. Heti parafiinia, vettä, vatsahierontaa ja paaaaaljon liikuntaa. Niin se taas siitä selvisi. Näissä tapauksissa vaan on todellakin oltava nopea. Nyt on kanien ruokinta tiukan syynin alla, tuoretta ei anneta paljon päivässä ja pellettiäkin niukasti. Kuivaa hyvälaatuista heinää ja paljon vettä on saatavilla jatkuvasti tietysti.

Huominen on monesti viikon kiireisin päevä

Tue, 02 Aug 2011 19:48:07 +0300

Laitetaan aluksi viikonlopun Porin KV-näyttelystä Becksin (Leaftribe Sunbeam Tiger) ja Rion (Juniperhill's Defi d'Aunou) arvostelut. Tuomari Unto Rimonen. Becks AVO ERI2 SA Hyvä koko & mittasuhteet, hyvä pää, hieman pienet silmät, oikea-asentoiset korvat, hyvä kaula, etuosa ja raajat. Hyvä runko ja ylälinja, hyvin kulmautunut takaosa. Hyvä turkin laatu. Liikkuu hyvin sivulta. Rio AVO H Vahvaluustoinen uros, jolla hyvät mittasuhteet, kaunsi pää, oikea-sentoiset koirvat, hieman pienet silmät, hyvä kaula, riittävästi kulmautunut etuosa, hyvä runko ja ylälinja. Hyvä kinnerkulma. Toivoisin sille vahvemman kintereen liikkeessä. Etuliike saisi olla vakaampi. Pihapiiri on pian kokonaan aidattu. Vielä pitää hakea etupihan aitaverkko ja iskeä tolpat takarajalle. Mies on tehnyt kiitettävän rivakasti hommia kesälomansa aikana! Heräsin tässä päivänä eräänä siihen tosiasiaan, että René täyttää tänä vuonna jo14v. Äijä on pirteä kuin mikä ja leikkii ulkona entisellä vauhdilla. Sasakin voi oikein hyvin ikäänsä nähden ja Sasa täyttää 12v. Perheeseemme liittyi muutama viikko sitten kasvattajalle palannut Renén siskon tyttären tyttären tytär Saga. Saga on 1v vallaton tyttö, jolla vauhtia riittää ja Terillä ja Hollyllä onkin kivaa, kun laumaan on liittynyt moinen pikajuna :D. Minulla on suunnitelmissa joskus tulevaisuudessa vielä hankkia villakoiratyttö.. ja siinä se nyt on. Turkin kasvamista vaan pitää hieman odotella, Sagan turkki kun on leikattu ihan lyhyeksi entisessä kodissaan. Odottamani kaivinkonemies tuli tänään ja nyt on etupiha sellaisessa kunnossa, että hommaa riittää pitkään syksylle. Voi olla, etten ehdi tekemään havuryhmälle edes penkkiä kuntoon tälle syksylle. Perjantaina odotellaan kuormaa tuhkasepeliä ja sitten vähän myöhemmin tuota punaista "pyöreähkökivistä" sepeliä siihen päälle. Tuota punaista sepeliä meillä on myös osassa koirien juoksutarhaa. Ei huomenna siis muuta kuin rautaharava laulamaan ja tasottelemaan tuota etupihaa. Pitää ehtiä vielä käydä ostamassa harsokangasta muutama kilometri, jotta kaikki on perjantaina valamista, kun sepeli tuloo..

Calor latino!

Sat, 16 Jul 2011 23:06:21 +0300

Tovi on taas vierähtänyt. Töitä on tehty jo pari viikkoa kesäloman jälkeen ja kunnon kiirettäkin on töissä välillä ollut. Sami lomailee vielä tämän kuun ja poikien koulu/eskari alkaa sitten puolivälissä elokuuta. Koirat voivat kaikki hyvin ja kun kävimme Becksin ja Hollyn kanssa rokotuksilla, otin Rion mukaan ontumisen takia. Ollaan oltu kyllä eläinlääkärimme kanssa yhteydessä Rion tilanteesta ihan puhelimitse jo useaan otteeseen. Eläinlääkärin mielestä tilanne on suhteellisen hyvä siihen nähden millaiset Rion lonkat ovat. Rio ontuu kuulemma vain todella vähän ja vääntää tuota vasenta takajalkaansa himppasen sisään, kuten itsekin olen huomannut. Eläinlääkäri suositteli lisäravinnetta, josta on kuullut paljon hyviä kokemuksia, mutta lupaili toki kirjoitella särkylääkettäkin mikäli näyttää siltä, että sitä tarvitaan. Annan Riolle nyt 1½ annosta tuosta normaalista päivittäin annettavasta lisäravinteesta. Vielä en tuota uutta ole ostanut, mutta pitänee hankkia. Tilasin vain tuota Arthro Balans Plussaa juuri pari pänikkää ja toinen niistä on vasta korkattu. Koirien katos alkaa olla hyvällä mallilla, se on maalattu ja vain kattopeltejä vailla. Huomenna se pitäisi saada valmiiksi. Leikkimökki on maalattu ja sekin kattoremonttia vajaa. Toivottavasti se saadaan kuntoon ensi viikon aikana, kuten myös tuo erkkeri hiottua ja maalattua. Sami on tehnyt porttia tuohon takapihalle tulevalle tielle. Tein mallikuvan haluamastani portista keskusteltuani Sampan kanssa asiasta ja Sami piirteli sen sitten vielä CAD:illa. Portti edistyy hienosti ja on kohta maalausta vaille valmis. Sami ei antanut lupaa julkaista kuvaa keskeneräisestä portista, joten odotellaan valmista :). Kanin henki saatiin säilytettyä toissaviikolla ripeiden hoitotoimenpiteiden johdosta. Lemmikkikaneilla hyvin yleinen (varsinkin karvanlähdön aikaan) suolitukos tuli tällä kertaa Sergeille. Sergei (n. 5-6v) muutti meille keväällä Wilman kaveriksi Waltsun kuoltua vanhuuteen. Eräänä iltana pari viikkoa sitten vein kaneille tapani mukaan iltasapuskat ja jotenkin vain tuntui ettei kaikki ole kunnossa. Sergei istuskeli kopin katolla ihan hyvässä kunnossa ja mies epäilikin epäilyni vääräksi, kun sanoin että kaikki tunnu olevan kunnossa. Tarjosin Sergeille ruokaa ja se ei kelvannut = hälytysmerkki 1. Kani syö yleensä herkut heti. Herkkuina ne pitävät tuoretta sapuskaa (kuten kesällä tietysti lehtevät oksat, tuore pehmeä ruoho, ratamo, voikukanlehdet ja -kukat, porkkana, kurkku jne.) Hälytysmerkki 2 nähtiin kohta kun jäimme seurailemaan Sergein touhua. Se vaihteli asentoa usein siirtymällä paikasta toiseen, läähätti, lopulta meni makailemaan "pitkänä pötkönä" takajalat taakse venytettyinä mahalleen ja pysyi paikallaan vaikka siihen koski. Silmät olivat puoliummessa ja kohta se jo makasi vessakipassa (= hälytysmerkki 3). Jostain syystä kanit menevät kipeinä makoilemaan ulosteastiaan/-kulmaukseen. Varsinkin kun kyseessä on ruuansulatuskanavan vaivat. Siitä sitten lähti muutaman päivän mittainen hoitoepisodi. Ruiskulla parafiinia suuhun, juottamista ruiskulla pienin väliajoin, mahan hierontaa "ruuan kulkusuuntaan" ja lopulta oli turvauduttava peräruiskeisiin. On muuten todella vaikea laitettava pienelle kanille. Jokainen, joka tietää millaiset kanin "värkit" ovat, voivat sen kuvitella :). Seuraavana päivänä hoitoa jatkettiin heti aamulla ja kani oli jo selvästi pirteämpi.. söikin vähän. Seuraavana aamuna annettiin vielä varmuudeksi pieni peräruiske vaikka kani olikin suht kunnossa. Sergei voi nyt loistavasti ja ruoka maittaa :). Kani kuolee nopeasti jos se ei saa nestettä eikä syö. Tärkeintä on tarjota kanille riittävästi kuivaa hyvälaatuista heinää, se on sen ruoansulatukselle kaikkein tärkeintä ja tuoretta ruokaa ei saa antaa liikaa, siemenruoat esimerkiksi ovat lähes kokonaan pannassa (meillä ne ovat vain herkkuja, joita saa silloin tällöin). Laadukas pelletti on hyvä vitamiinien ja hivenaineiden lähde. Kanille liikunta ja tarpeeksi iso liikkumistila on tärkeä ruuansulatuksen kannalta! Eilen olimme viettämässä mukavaa päivää serkun ja hänen vaimonsa kanssa Pori Jazzeilla. Sain kaksi lippua ja lähdimme päivällä konserttipaikalle piknik-tavaroiden kanssa. Tarkoitus oli mennä paikalle hevosvankkureilla, mutta kärryistä tietenkin hajosi juuri silloin jotain ja olisimme joutuneet odottamaan kärrykyyditystä tunnin, joten päätimme sitten kävellä konserttialueelle. Oli muuten aika tuskaa niiden kantamusten kanssa! Jo keväällä olin päättänyt, että menemme Ricky Martinia katsomaan joten pakkohan ne liput oli saada :D. Menimme paikalle hyvissä ajoin ja seurailimme soundcheckejä ja Felix Zengeriä, Redramaa, Tommy Lindgreniä, Petteri Sariolaa ja Verneri Pohjolaa valmistautumassa showhun. Soul, R&B, jazz, hip-hop, reggae-musiikkia esittänyt Aloe Blacc oli uusi tuttavuus ja hyvä sellainen! Dawkins III Egbert:llä oli erittäin miellyttävä tyyli esiintyä ja jumalainen ääni :). Illan kohokohta oli tietysti tuo kuuma latinopakkaus Ricky Martin. Hienon shown jengi veti ja sai yleisön tanssimaan iästä riippumatta. Tunnelmaltaan tapahtuma oli todella mukava. Oli upeaa kokea maailmanluokantähtiä livenä pitkästä aikaa.. kyllä jäi tapahtumasta lämmin ja mukava mieli! Rickyä olisi toki voinut katsella ja kuunnella toisenkin kaksituntisen putkeen, sen verran vanhallakin jalka alkoi vipattaa ja veri kiehua niin, että saatiin ne salsakuviot ainakin mielessä aikaiseksi :D

Kaks vanhaa tammaa

Mon, 04 Jul 2011 00:37:36 +0300

Se on farmarimessut nyt käyty ja viimeinen vapaa kesälomasta sitten pidetty. Onneksi työaika on "tosi liukuva" eli ei harmita ollenkaan niin paljon kuin, jos täytyisi aamutuimiin heräillä ennen sian piäremää ja lähteä töihin. Onni on kiva työpaikka! ;) Se on nyt munamies nähty livenä. Itse isona Putouksen fanina tietysti olin siellä nenä pitkällä minäkin yleisössä, mutta kyllä harmitti monien lasten takia jotka eivät tyhmien aikuisten takia nähneet suosikkihahmoaan munamiestä. Vanhojaa akkoja ja pariskuntia seisoi tuoleilla lähes eturivissä peittäen näkyvyyden kaikilta takanaolijoilta. Omat kersat heitettiin olkapäille jotta pääsivät näkemään jotain. Pakkohan se oli, kun 35e maksettiin lipusta alueelle ja munamiehen takia sinne lapset halusivat. Paljon oli muutakin nähtävää; itseäni tietysti kiinnosti maailman suurimman hevosrodun shiren esiintyminen ja kävin sitä tietysti rapsuttelemassakin ja hieman omistajaakin haastattelemassa. Säyseä ja niin upea eläin tuo tamma oli! :) Lehmät tuli katseltua, ihmeteltyä emakkojen kokoa ja tietysti ihasteltua kaikenlaisia muita elukoita. Lehmiä ihaillessani harmikseni unohdin mennä katsomaan paimennusesitystä. Sonni-reppanat jäivät vähän mieltä kalvamaan.. Ainakin toinen oli kuulemma tullut tiensä päähän ja teurastettaisiin vielä tänään. Oli kuulemma saanut elää kukkeaa elämää siitossonnina. Siellä se oli puisessa karsinassaan nenärenkaasta metrin pituisella piuhalla kiinnitettynä parteensa ja niin kuin se ei olisi riittänyt, oli sillä vielä vajaa puolimetrien piuha kaulapannalla kaulassa kiinni. Kuulemma ihan normaalia tuotantoeläinpuolella.. KAMALAA sanon minä :(. Ei ole elukan elämää olla pienellä piuhalla parressa kiinni koko lyhyttä elämäänsä! Oli paikalla miehelle ja lapsille tietysti kaikenlaista muutakin nähtävää. Minua ei niin paljon maatalouskoneet kiinnostaneet, mutta puutarha- ja tuo elukkapuoli eritoten kyllä :). Löysin itselleni vihdoin pinkit "kumikengät" (heh!). Kolme vuotta sitten ostin ensimmäisen kerran valecrocksit puutarhamessuilta Treelta ja ne sopivat jalkaan kuin nakutetut. Aidot eivät minun jalkaani vaan istu, olen kokeillut useampaan kertaan ja aina vaan totean saman, että hölskyvät ja holskuvat, holvikaaressa ei ole kunnon tukea ja ovat lättänät ja kovat. Applen (heh taas!) popot taas ovat kuin tehdyt jalkaani, eivät hölsky, kaaressa hyvä tuki ja pehmeä on astella. Jeee.. sain vielä kaupanpäälle toisetkin popot! (49e oikea hinta sain kivan alenkin vielä! :D) Mielestäni ehdottomasti parhaimmat ja laadukkaimmat noista markkinoilla olevista rumista ja mielipiteitä paljon jakavista kumikengistä. Ne ovat vaan niin mukavat koirarannalla, kun ei tarvitse välttämättä riisua kenkiä kun menee veteen ja kuivuvatkin sitten ihan pienessä hetkessä :). Metrilakua tuli ostettua läjä, pojat kävivät rallisimulaattorissa ja halusivat ehdottomasti leijat! Tottahan me pojille leijat hommattiin ja käytyämme tallilla Ronjan hoitamassa ja juoksuttamassa lähdettiin merenrantaan leijoja lennättelemään. Mikäs sen mukavempi tapa viettää iltaa perheen kesken :). Sasa-mummu on taas paljon pirteämpi, kun ilmat viilenivät. Tuossa parina päivänä oli jo ennen keskipäivää varjossa 30 astetta ja päivällä reippaasti yli 40 auringossa lämmintä. Kyllä kiittelin taas tuota meidän alakertaa, jossa lämpötila pysytteli 21 asteessa ja ilmalämpöpumpun avulla yläkerrassa oli 23 astetta koko kämpässä :). Myöhään illalla käydään joka ilta Becksin ja Sasan kanssa lenkki - ei vanhaa mammaa voi näillä keleillä muuten lenkityttää, ja hulluahan se olisi tuota nuorempaakaan katrasta lähteä raahaamaan lenkille 30-40 asteen helteessä keskipäivällä. Ilma on tänään ollut paljon viileämpi ja heti mamma oli reippaammin iltalenkille lähdössä :). Lisäilen kuvia tähän huomenna. Nyt ei jaksa, pakko painaa pää tyynyyn!

Ei lämmi luita murjo

Sat, 02 Jul 2011 00:11:03 +0300

Se on kesäloma kohta lusittu. Hellettä riittää ja samaten hyttysiä. Mies rakentelee koirille pihaan parin neliön katosta, jossa koirat voivat lekotella talvisaikaankin lämpimällä pohjalla, jos haluavat. Varsinkin Rion lonkkien takia tuota on suunniteltu tehtäväksi. Rion lonkat kun tuntuvat pahenneen nyt parina peräkkäisenä talvena. Koirat ulkoilevat paljon ja mielellään, joten kokeillaan tykkäävätkö ne sitten lekotella tuossa katoksessa vai eivät :). Tällä hetkellä Rio ei onnu, mutta astuu yhä vasemmalla takajalallaan (E-lonkka) oudosti kun liikkeitä katsoo takaa. Ilmoitin Rion nyt kuitenkin näyttelyyn.. Mikäli nuo oireet jatkuvat, voi tämä olla Rion viimeinen näyttelykesä. Muuten kokonaisuutena Rio voi oikein hyvin, on pirteä ja reipas ja aina halukas lenkille ja leikkimään. Huomenna mennään taas rannalle, jotta poika saa juosta pehmeällä sannalla ja vedessä oman halunsa mukaan. Juhannusaattona olimme serkun perheen kera Särkänniemessä ja viihdyttiin paikan päällä yhdeksän tuntia! Oli todella mukava reissu lasten ja ystäväperheen kanssa.. ja ilmakin suosi muutamaa lyhyttä sadekuuroa lukuunottamatta. Ihmisiä oli aamulla liikkeellä melko vähän, joten laitteisiin pääsi kaikkiin ilman jonotusta. Puolenpäivän tietämillä väkimäärä alkoi lisääntyä, mutta siltikään missään ei ollut tungosta. Viime vuonna Särkkisreissu jäikin vähän tyngäksi sateen takia, tällä kertaa kävi onneksi paremmin :). Tulevana viikonloppuna suunnataan Farmarimessuille pitämään lasten kanssa hauskaa :). Hurjia Amazon-kelejä on pidelly jo pari päivää. Ulkona ilma on kuin kasvihuoneessa. Tänään ukkosti kunnolla muutaman tunnin ja vettäkin saatiin maahan asti tovi ihan reippaasti. Lisää tätä!

Tuomen kukista sireenien aikaan

Sat, 18 Jun 2011 23:59:43 +0300

Satakieli laulelee niin kauniisti avonaisen ikkunan lähellä tuossa korvani juuressa. Jos ei ulkona olisi miljoonittain hyttysiä jotka odottavat minun astuvan ulos ovesta, menisin ulos keinuun istumaan ja kuuntelemaan tuota kesäyön sirkutusta haukkujen kera. Tänään meni vähän huilimiseksi koko päivä. Käytiin sentään tallilla ja mummua moikkaamassa. Mummulassa on terassin laajennus- ja korjaustalkoot menossa ja piti tietysti käydä katsastamassa miten siellä hommat sujuu. Huomenna menen mätsärituomariksi ja mies ja pojat menevät mummulle hommiin. Tänään tehtiin porttisuunnitelmat valmiiksi ja saatiinkin kivan näköinen portti colliesilhuetteineen (ainakin paperilla) aikaiseksi. Saas nähdä sitten miten on toteuttamisen laita. Mies alkaa portteja kai kyhäillä pikkuhiljaa. Aitaverkkoa on hankittu 50m, laitamme pensasaidan viereen matalampaa aitaa ja ostamme vielä 120cm sitten muualle pihaan, jotta saadaan koko tontti aidattua. Se miettimämme lauta-aita saa nyt toistaiseksi odottaa. Tänään mies haki kaupungista myös pihalaattoja, jotta saataisiin tuo etupihan kivetys uusittua. Kun vaan noita saamarin hyttysiä olisi vähän vähemmän, että pystyisi tuolla ulkona iltasella olemaan ja tekemäänkin jotain! Hevosiakin ötökät kiusaavat ja Johanna osti tallille paljon kehuttua Porcivetia. Sitä sitten testausmielessä eräs ilta suihkuteltiin ja tiedettiin sen haisevan kamalalta, mutta emme osanneet kuvitella miten karmea krääsä siitä tulee! Aine haisi koko illan nenässäni ja sen takia teki hitosti pahaa. Jos haluat jonkinlaisen kuvan siitä miltä tuo haisee, voit haistaa viikkoja auringossa lämmenneen tuhkakupin hajua ja kerrot sen miljoonalla niin saat hieman käsitystä. Eikä siitä kyllä ötökätkään piitanneet tuon taivaallista kuin pienen hetken. Eli paskan möivät. Koiranäyttelyihin en taida tänä kesänä enää mennä. Ainut, jolla on turkki kunnossa on tuo meidän ontuva E/D-lonkkainen Rio-poikamme. Kerrankin Riolla on kesällä nätti turkki päällä ja nyt sitten onnutaan. Rio myös astuu tuolla "E-puolen" takajalallaan eri tavalla kuin toisella. Sen näkee helposti, kun liikkeitä katsoo takaa. Nämä oireet ovat kaikki tulleet tämän kevään ja alkukesän aikana. Pitänee konsultoida eläinlääkäriämme asiasta maanantaina. Uusi Ikean reissu odottaa (pitää hakea se mun kaksi meetterinen uusi työpöytä!), Särkkikseen mennään tietysti perheen kera pitämään hauskaa ja maatalousnäyttelyynkin menemme poikien kanssa. Jäätelöä on tullut syötyä, uimassa ollaan käyty monenmonta kertaa ja pyöräretkiä tehdään lähestulkoon joka ilta lasten kanssa. On tää vaan ihanaa lomailla ja tehdä mitä lystää! :))

Kesä kerkkeimmillään

Wed, 08 Jun 2011 23:01:08 +0300

Pentele. Nyt on huusholli täynnä vaatteita, kun päätin tyhjentää ja siivota vaatehuoneen. Helteet ovat sitä luokkaa, ettei oikein tee mieli tehdä sisällä mitään, vaikka tuo ilmalämpöpumppu puskeekin kylmää ilmaa. Ulkona ei jaksa olla päivällä ollenkaan. Koirat kyllä näyttävät tyytyväisinä ulkoilevan varjoisassa juoksutarhassa. Enemmänkin kyllä makoilevat leikkimisen sijasta aika paljon. Sasa tykkää näillä helteillä makoilla mielummin alakerrassa (siellä on aina vakio 19-21C lämpötila kesät talvet). René-pappa taas viihtyy parhaiten yläkerran ilmalämpöpumpun viileän ilmavirran tietämillä. Käytiin Ikeassa sunnuntaina ostamassa laatikoston makkariin ja tarjoiluvaunun/apupöydän keittiöön. Löydettiin myös samalla reissulla mulle täydellinen työpöytä. Se vaan pitää hakea toisella kertaa, koska ei mahtunut autoon tällä erää :). Tänään kengittäjä tuli kengittämään Ronjan, kun huomasin sen kengän irronneen etusesta viime viikolla. Halusin kengittäjän myös katsastavan Ronjan toisen etusen säteen, kun sitä olen syksystä asti vähän "sillä silmällä" tiiraillut. Pehmeähän se on, ei ihan sädemätää vielä, mutta selvästi pehmeä ja syvä. Hoidellaan sitä nyt putsailemalla ja hoitamalla asiaan kuuluvilla tuotteilla, jotta se ei pääsekkään sädemädäksi asti. Lähdettiin kengityksen jälkeen koirarannalle mereen touhottomaan. Taluttelin Ronjan rannalle ja juoksuteltiin ja kävelyteltiin sitä merivedessä. Mies ja pojat olivat menneet rannalle jo aiemmin, joten treffattiin siellä. Tilasin eilen Ronjan säteen hoitoon tarkoitettua lääkettä ja samalla Renélle sydämen toimintaa tukevia lisäravinteita (L-kartiniini, L-lysiini. Useissa tutkimuksissa on havaittu karnitiinin helpottavan sydämen vajaatoiminnan oireita). Tauriinia hankin vielä myöhemmin.

Kasveja ja puita kuin höetsänän puutarhasa

Sat, 04 Jun 2011 20:46:28 +0300

Olen aina ollut melkoinen viherpeukalo. Pitkään kuitenkin tukahdutin kaikki haaveet väkisin, koska aikaa ei ole ollut. Maalla asuessamme saimme toki toteuttaa itseämme miehen kanssa ihan kunnolla. Kuitenkaan kasvimaan nyppiminen ei ole se minun juttuni vaikka tänä keväänä kävin istuttamassa mummulassa perunat ja porkkanoita. Viherkasveja olen harrastanut aina, mutta nyt jo muutamia vuosia on viherkasvien määrä kotona ollut minimi. Meillä on tällekin vuodelle niin paljon suunnitelmia tuon pihan suhteen, että luultavasti osa jää toteuttamatta (taas). Pikkuhiljaa pihaa kuitenkin muokataan meidänlaiseksemme. Pihan pitää olla siisti ja selvälinjainen, mutta sen pitää kestää kulutusta ja lasten ja elukoiden on voitava siellä juosta ja leikkiä. Tälle keväälle on aloiteltu etupihan muokkaamisen. Poistin viime talvena pahasti kärsineen tuijan etuoven pielestä, kaivettiin vanhat tienvarrella olleet lumimarjapensaat ylös ja alettiin muokata tuota kivistä, kovaa savimaata uusia taimia varten. Huomenna haetaan tallilta hevosenlantaa taimille ja toivottavasti ehditään istuttaa taimetkin. Toiveena olisi kaunis angervoaidanne, joka peittää taakseen verkkoaidan muutaman vuoden sisällä. Kävin puutarhaliikkeessä ja käteen jäi väkisin 10 pelargonia (joista jostain syystä on tullut yksi suosikeistani), keijunmekko ja 20kpl norjanangervoa. Joka kesä haluan ehdottomasti karjalanneidon koristamaan pihaamme. Se on yksi kauneimmista amppelikukista mielestäni. Viime kesänä hankkimani japaninvaahtera (Acer Palmatum Atropurpureum) näytti keväällä hyvältä ja olinkin yllättynyt, että se selvisi kylmän talven niin hyvin. Nyt kuitenkin näyttää siltä ettei se jaksanutkaan lähteä kasvuun kuin parilla pienellä uudella oksalla. Kaivankin sen varmaan ylös ja laitan "elpymään" sivummalle. Meillä on takapihalla edellisen asukkaan mullalla täytetty vesiallas toiminut varsin hyvin monen kasvin elpymispaikkana. Siellä ovat lähteneet uudelleen kasvuun pari pientä hopeakuusta ja viime keväänä sinne siirretty pionikin kukki samana kesänä kauniisti valtavin kukin. Ehkä myös japaninvaahtera muuttaa seuraavaksi sinne :).